Itsenäiset kaupunkilento-taksijärjestelmät Markkinaraportti 2025: Syvällinen analyysi kasvutekijöistä, teknologian kehityksestä ja globaaleista mahdollisuuksista. Tutki keskeisiä trendejä, ennusteita ja kilpailuinsighttejä, jotka muovaavat kaupunkilento liikkuvuuden tulevaisuutta.
- Yhteenveto ja markkinan yleiskatsaus
- Keskeiset teknologiset trendit itsenäisissä kaupunkilento-taksijärjestelmissä
- Kilpailuympäristö ja johtavat toimijat
- Markkinakasvuarviot (2025–2030): CAGR, tulot ja käyttöönottoasteet
- Alueanalyysi: Pohjois-Amerikka, Eurooppa, Aasia-Tyynimeri ja kasvavat markkinat
- Haasteet, riskit ja sääntelykysymykset
- Mahdollisuudet ja tulevaisuuden näkymät kaupunkilento-taksijärjestelmille
- Lähteet ja viitteet
Yhteenveto ja markkinan yleiskatsaus
Itsenäiset kaupunkilento-taksijärjestelmät edustavat transformaatiota kaupunkiliikkumisessa, hyödyntäen sähköisiä pystysuoria nousu- ja lasku (eVTOL) lentokoneita sekä kehittynyttä automaatiota tarjotakseen kysynnän mukaan tapahtuvaa, pisteestä pisteeseen kuljetusta suurkaupunkialueilla. Vuoteen 2025 mennessä näiden järjestelmien markkinat kehittyvät nopeasti, teknologisten edistysaskelten, sääntelykehityksen ja lisääntyneiden investointien ansiosta sekä vakiintuneilta ilmailualan yrityksiltä että innovatiivisilta startupeilta.
Globaalin kaupunkiliikkumisen (UAM) markkinan, johon sisältyvät itsenäiset lentotaksijärjestelmät, arvioidaan saavuttavan 9,1 miljardin dollarin arvon vuoteen 2030 mennessä, kasvuprosentin (CAGR) ollessa 25,0 % vuodesta 2025 alkaen, kertoo McKinsey & Company. Keskeiset toimijat, kuten Joby Aviation, Lilium, Volocopter ja Archer Aviation, edistävät täysin itsenäisten eVTOL-ajoneuvojen kaupallistamista, ja pilottimaisia koeajoja on jo käynnissä tietyissä kaupungeissa.
Vuoden 2025 yhteenveto sisältää useita keskeisiä trendejä:
- Sääntelyvirstanpylväät: Ilmailuvalvontaviranomaiset, mukaan lukien Euroopan yhteenliittymälentoturvallisuusvirasto (EASA) ja Liittovaltion ilmailuhallinto (FAA), ovat edistyneet merkittävästi eVTOL-alustojen sertifioinnissa ja kehittämässä puitteita itsenäisille toiminnoille kaupunki-ilmatilassa.
- Kaupalliset kokeilut ja kumppanuudet: Suuret kaupungit, kuten Pariisi, Dubai ja Los Angeles, pilotoivat lentotaksipalveluja usein yhteistyössä paikallisten hallitusten ja infrastruktuuripalvelujen tarjoajien, kuten Ferrovial ja Skyports, kanssa, luodakseen vertiporttiverkostoja ja integroidakseen lentotaksit olemassa oleviin liikennejärjestelmiin.
- Investoinnit ja rahoitus: Ala on houkutellut yli 7 miljardia dollaria julkistettua rahoitusta vuodesta 2020 alkaen, ja liiketoiminta saa jatkuvaa pääomavirtausta riskipääomasta, pääomasijoituksista ja strategisista sijoittajista, raportoi Morgan Stanley.
- Teknologinen valmius: Akustehnologian, itsenäisen lentohallinnan ja ilmatilan hallintasoftwareiden edistysaskeleet nopeuttavat kaupallisen käyttöönoton aikarajoja, ja useat valmistajat tähtäävät ensimmäisiin matkustajatoimintoihin vuosina 2025-2026.
Yhteenvetona voidaan todeta, että itsenäisten kaupunkilento-taksimarkkinoiden vuosi 2025 on luonteenomainen nopealle innovaatiolle, sääntelyyhteensopivuudelle ja kasvavalle julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyölle, luoden pohjaa ensimmäiselle kaupalliselle itsenäiselle kaupunkiliikenneteolle suurilla globaaleilla kaupungeilla.
Keskeiset teknologiset trendit itsenäisissä kaupunkilento-taksijärjestelmissä
Itsenäiset kaupunkilento-taksijärjestelmät kehittyvät nopeasti, ja niiden taustalla ovat edistykset tekoälyssä, sähköisessä voimanlähteessä, yhteyksissä ja sääntelykehyksissä. Vuonna 2025 useat keskeiset teknologiset trendit muovaavat näiden järjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa, ja niillä on suuria vaikutuksia kaupunkiliikenteeseen, infrastruktuuriin ja laajempaan liikenneekosysteemiin.
- Edistynyt autonomia ja tekoälyn integrointi: Monimutkaisten tekoälyalgoritmien integrointi mahdollistaa korkeammat autonomian tasot lentotaksitoiminnassa. Yritykset hyödyntävät koneoppimista reaaliaikaisen päätöksenteon, esteiden välttämisen ja mukautuvan lentoreitin optimoinnin tukena. Tämä suuntaus näkyy Volocopter ja Joby Aviation yrityksissä, jotka molemmat testaavat täysin itsenäisiä lentojärjestelmiä, jotka pystyvät käsittelemään monimutkaisessa kaupunkiympäristössä.
- Sähköinen pystysuora nousu- ja lasku (eVTOL) voimanlähde: Siirtyminen sähköiseen voimanlähteeseen, erityisesti eVTOL-teknologian hyödyntämiseen, on keskeinen asia lentotaksialalla. eVTOL-lentokoneet tarjoavat hiljaisempia, tehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä toimintoja verrattuna perinteisiin helikoptereihin. Lilium ja Archer Aviation ovat eturintamassa, ja prototyypit osoittavat merkittäviä parannuksia kantamalla, hyötykuormassa ja melun vähentämisessä.
- Kaupunkiliikennettä (UAM) infrastruktuuri: Vertiporttien, latausasemien ja digitaalisen ilmailuhallintojärjestelmän kehittäminen kiihtyy. Lentotaksin kehittäjien ja kaupunkisuunnittelijoiden yhteistyö johtaa integroituihin infrastruktuuriratkaisuihin, kuten Eve Air Mobility ja suurten kaupunkiviranomaisten yhteistyössä. Digitaaliset alustat aikatauluille, reititykselle ja matkustajanhallinnalle ovat myös nousemassa keskeisiksi mahdollistajiksi.
- Yhteydet ja 5G-integrointi: Luotettava, pieni viive teknologia on välttämätön itsenäiselle lentotaksitoiminnalle. 5G-verkkojen käyttöönotto helpottaa reaaliaikaista tiedonsiirtoa lentokoneiden, maanvalvonnan ja kaupunkirakenteen välillä, parantaen turvallisuutta ja operatiivista tehokkuutta. Ericsson ja Nokia ovat aktiivisesti mukana ilmailualan erityisratkaisujen kehittämisessä 5G:lle.
- Sääntely- ja sertifiointikehitys: Sääntelyelimien, kuten Euroopan yhteenliittymälentoturvallisuusvirasto (EASA) ja Liittovaltion ilmailuhallinto (FAA), toimet itsenäisten lentotaksijärjestelmien sertifioinnin puitteissa etenevät. Vuonna 2025 sujuvat sertifiointiprosessit ja uudet standardit itsenäiselle lennolla odotetaan nopeuttavan kaupallisia käyttöönottoja.
Nämä teknologiset trendit osoittavat yhdessä kypsyvän ekosysteemin itsenäisille kaupunkilento-taksijärjestelmille, ja vuosi 2025 on avainvuosi pilottiohjelmille, sääntelyvirstanpylväille ja ensimmäisille kaupallisille toimille tietyissä kaupungeissa ympäri maailmaa.
Kilpailuympäristö ja johtavat toimijat
Itsenäisten kaupunkilento-taksijärjestelmien kilpailuympäristö vuonna 2025 kehittyy nopeasti, ja se on luonteenomaista yhdistelmä vakiintuneita ilmailujättejä, innovatiivisia startupeja ja strategisia kumppanuuksia. Ala on keskittynyt sähköisten pystysuorien nousu- ja lasku (eVTOL) lentokoneiden kaupallistamisen, sääntelyhyväksynnän saamisen ja skaalautuvien kaupunkiliikennereittien perustamiseen.
Johtavat toimijat
- Joby Aviation on edelleen eturintamassa, sillä se on saavuttanut merkittäviä virstanpylväitä lennon testauksessa sekä Liittovaltion ilmailuhallinnon (FAA) sertifiointiprosesseissa. Yhtiön kumppanuudet Delta Air Lines:n ja Toyota Motor Corporation:n kanssa vahvistavat sen valmistus- ja toimintakykyä.
- Lilium kehittää viiden hengen eVTOL-jettiään, keskittyen eurooppalaisiin markkinoihin Ferrovialin tukemana vertiporttien infrastruktuurin kehittämisessä. Liliumin lähestymistapa painottaa alueellista yhteyttä ja premium-palveluja.
- Archer Aviation on varmistanut merkittäviä investointeja United Airlinesilta ja Stellantisilta, asemoiden itsensä suurten tuotantomäärien ja integraation saamiseksi lentoyhtiöverkostoihin, erityisesti Yhdysvalloissa.
- Volocopter tähtää kaupallisen lanseerauksen toteuttamiseen vuoden 2024 Pariisin olympialaisissa, ja sillä on vahva tuki Daimler AG:lta ja Fraport AG:lta. Sen keskittyminen kaupunkijakelin ja sääntelyn käsittelyyn Euroopassa on keskeinen erottava tekijä.
- EHang, Kiinasta toimiva yritys, on ainutlaatuinen autonomisen, ohjaamottoman lentotaksimallinsä ansiosta ja se on jo saanut tyypin sertifikaatin Kiinan siviili-ilmailuhallinnolta (CAAC), mikä antaa sille etulyöntiaseman Aasian ja Tyynenmeren alueella.
Muita huomionarvoisia toimijoita ovat Airbus, jolla on CityAirbus NextGen, ja Boeing, sen tytäryhtiön Wisk Aeron kautta, molemmat hyödyntäen syvää ilmailuosaamista ja globaalia ulottuvuutta. Kilpailuympäristöön vaikuttavat lisäksi yhteistyösopimukset infrastruktuuripalvelujen tarjoajien, kyytisovellusalustojen ja kunnallisten hallitusten kanssa, kun yritykset kamppailevat varhaisen markkinaosuuden ja sääntelyhyväksynnän saavuttamiseksi. Morgan Stanley:n mukaan maailmanlaajuinen UAM-markkina voi nousta 1 triljoonaan dollariin vuoteen 2040 mennessä, mikä alleviivaa suuria panoksia ja tiukkaa kilpailua vuonna 2025.
Markkinakasvuarviot (2025–2030): CAGR, tulot ja käyttöönottoasteet
Itsenäisten kaupunkilento-taksijärjestelmien markkina on voimakkaan laajentumisen kynnyksellä vuosien 2025 ja 2030 välillä, ja kasvua ohjaavat nopea edistyminen itsenäisessä lentoteknologiassa, kasvava kaupunkiruuhka ja tukevat sääntelykehykset. Morgan Stanley:n arvioiden mukaan globaali kaupunkimuotoilu (UAM) markkina, johon kuuluvat itsenäiset lentotaksipalvelut, voi saavuttaa 1 triljoonan dollarin arvon vuoteen 2040 mennessä, ja huomattava osa tästä kasvusta tapahtuu vuoden 2020-luvun jälkipuoliskolla, kun pilotointiprojektit siirtyvät kaupallisiin toimintoihin.
Vuodeksi 2025–2030 itsenäisten kaupunkilento-taksijärjestelmien yhdisteellinen vuotuinen kasvuprosentti (CAGR) arvioidaan olevan 25–35 % PwC:n ja Grand View Research:n mukaan. Tämä vahva kasvu perustuu kasvaviin investointeihin sekä vakiintuneilta ilmailualan yrityksiltä että uusilta tulokkailta, sekä infrastruktuurin, kuten vertiporttien ja digitaalisten ilmailuhallintojärjestelmien, laajentamiseen.
Tulojen odotetaan kiihtyvän, kun sääntelyhyväksyntöjä myönnetään ja kaupalliset toiminnot alkavat suurissa suurkaupungeissa. EASA:n ennusteiden mukaan vuoteen 2030 mennessä pelkästään Euroopassa autonomisten lentotaksipalvelujen vuosittaiset tulot voivat ylittää 4 miljardia euroa, ja globaalit tulot arvioidaan ylittävän 20 miljardia dollaria vuosikymmenen loppuun mennessä, kuten McKinsey & Company on ilmoittanut.
Käyttöönottoasteiden odotetaan vaihtelevan alueittain, ja varhaiset käyttöönotot keskittyvät kaupunkeihin, joissa on korkea väestöntiheys, eteenpäin katsovia sääntelyympäristöjä, sekä merkittävää panostusta älykkään liikkuvuuden infrastruktuuriin. Vuoteen 2030 mennessä on arvioitu, että jopa 15 % valittujen pilottikaupunkien kaupunkiliikkujista voi käyttää lentotaksipalveluita, raportoi Deloitte. Käyttöönoton nopeuteen vaikuttavat tekijät, kuten kansalaisten hyväksyntä, kustannuskilpailukyky maapohjaiseen liikennöintiin verrattuna ja tukiteknologioiden kypsyys.
- Projektio CAGR (2025–2030): 25 %–35 %
- Arvioitu globaali liikevaihto vuoteen 2030 mennessä: yli 20 miljardia dollaria
- Käyttöönottoaste pilottikaupungeissa vuoteen 2030 mennessä: jopa 15 % kaupunkiliikkujista
Alueanalyysi: Pohjois-Amerikka, Eurooppa, Aasia-Tyynimeri ja kasvavat markkinat
Itsenäisten kaupunkilento-taksijärjestelmien alueellinen maisema vuonna 2025 on luonteenomaista eri tasoista teknologista kypsyyttä, sääntelyvalmiutta ja markkinakehitystä Pohjois-Amerikassa, Euroopassa, Aasia-Tyynimerellä ja nousevilla markkinoilla.
- Pohjois-Amerikka: Yhdysvallat johtaa globaalia markkinaa, jota ohjaavat vankat investoinnit, vahva ilmailusektori ja ennakoiva sääntelytoiminta. Liittovaltion ilmailuhallinto (FAA) on käynnistänyt pilottiohjelmia ja kaupunkiliikennekäytäviä kaupungeissa, kuten Los Angelesissa ja Dallasissa. Yritykset, kuten Joby Aviation ja Aurora Flight Sciences, suorittavat edistyneitä koekoneita, ja kaupallisten toimintojen odotetaan alkavan tietyissä kaupunkikeskuksissa vuoden 2025 loppuun mennessä. Kanada etenee myös, ja Kanadan liikenneministeriö tukee kokeiluja Torontossa ja Vancouverissa.
- Eurooppa: Euroopan unioni edistää harmonisoitua sääntelykehystä Euroopan unionin ilmailuviranomaisten (EASA) kautta, joka on julkaissut erityisiä UAM-ohjeita. Saksa ja Ranska ovat eturintamassa, ja Volocopter ja Lilium suunnittelevat esittelylentoja Pariisissa ja Münchenissä suuria tapahtumia, kuten vuoden 2024 Pariisin olympialaisia varten. Britannia, Civil Aviation Authority:n kautta, pilotoi lentotaksireittejä Lontoossa ja muissa suurkaupungeissa, tavoitteena rajoitetut kaupalliset käynnistykset vuonna 2025.
- Aasia-Tyynimeri: Alueella on nopea urbanisoituminen ja hallituksen tukemia älykkään kaupungin aloitteita. Kiina edistää UAM:ia aggressiivisesti, ja EHang toteuttaa matkustajia kuljettavia lentoja Guangdongissa ja on saanut sääntelyhyväksyntöjä kaupalliselle toiminnalle. Japanin maan, infrastruktuurin, liikenteen ja matkailun ministeriö (MLIT) tekee yhteistyötä SkyDrive:n kanssa lentotaksin esittelyjä varten vuoden 2025 Osakan maailmannäyttelyssä. Etelä-Korea ja Singapore etenevät myös, ja Singaporen siviili-ilmailuhallinto tukee kaupunkiliikenteen kokeiluja.
- Kehittyvät markkinat: Vaikka infrastruktuuri ja sääntelysäännökset ovat vähemmän kehittyneitä, Lähi-idän ja Latinalaisen Amerikan maat tutkivat UAM:ia kaupunkiruuhkan ratkaisemiseksi. Yhdistyneet arabiemiirikunnat, johdettuaan yleisestä siviili-ilmailuviranomaisten, pilotoivat lentotaksipalveluja Dubaissa, hyödyntäen kumppanuuksia globaalien OEM:ien kanssa. Brasilia ja Intia ovat alkuvaiheessa keskusteluissa, keskittyen toteutettavuustutkimuksiin ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin.
Yhteenvetona voidaan todeta, että vuonna 2025 Pohjois-Amerikka ja Eurooppa vievät sääntely- ja kaupallista valmiutta, Aasia-Tyynimeri nopeuttaa käyttöönottoa hallituksen tuen kautta, ja kehitysmarkkinat luovat perustaa itsenäisten kaupunkilento-taksijärjestelmien tulevalle hyväksynnälle.
Haasteet, riskit ja sääntelykysymykset
Itsenäisten kaupunkilento-taksijärjestelmien käyttöönotto vuonna 2025 kohtaa monimutkaisesta haasteiden, riskien ja sääntelykysymyksistä, jotka voivat merkittävästi vaikuttaa markkinan hyväksyntään ja toiminnalliseen toteutukseen. Yksi tärkeimmistä haasteista on itsenäisten ilmakuljetusvälineiden integrointi jo ruuhkaisiin kaupunkialueisiin. Turvallisten, luotettavien ja koordinoitujen lentoreittien varmistaminen edellyttää kehittyneitä ilmatilan hallintajärjestelmiä, jotka pystyvät reaaliaikaiseen valvontaan ja dynaamiseen uudelleenreititykseen, mikä on edelleen kehitysvaiheessa NASA:n ja Euroopan unionin ilmailuviranomaisen (EASA) toimesta.
Kyberturvallisuusriskit ovat myös ensiarvoisen tärkeitä. Itsenaisten lentotaksijärjestelmät riippuvat voimakkaasti ohjelmistoista, yhteyksistä ja tietojenvaihdosta, mikä tekee niistä mahdollisia kohteita hakkeroinnille, tietovuodoille ja haitalliselle häirinnälle. EASA ja Liittovaltion ilmailuhallinto (FAA) kehittävät aktiivisesti puitteita näiden haavoittuvuuksien käsittelemiseksi, mutta alan asiantuntijat varoittavat, että kehittyvät uhkat voivat ylittää sääntelyuudistusten tahdin.
Julkinen hyväksyntä ja turvallisuusasiat esittävät lisähaasteita. Merkittävät tapaukset, joissa itsenäiset ajoneuvot ovat olleet osallisina, ovat lisänneet tarkkailua, ja kyselyt osoittavat, että merkittävä osa kansasta on edelleen varovainen ohjaamottomia matkustajalentoja kohtaan. Yritykset, kuten Joby Aviation ja Volocopter, investoivat laajamittaiseen testaukseen ja avoimeen turvallisuusraportointiin rakentaakseen luottamusta, mutta sääntelyelinten odotetaan vaativan tiukkoja sertifiointiprosesseja ja jatkuvaa valvontaa.
Sääntelyn fragmentaatio on toinen riski, koska eri lainkäyttöalueet voivat asettaa erilaisia vaatimuksia sertifioinnille, toiminnoille ja vastuulle. Tämä voi hidastaa rajat ylittävää toimintaa ja lisätä noudattamis- ja kustannuksia. Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (ICAO) työskentelee standardien harmonisoimiseksi, mutta edistys on hidasta.
- Kaupungin infrastruktuurin valmius, mukaan lukien vertiporttien saatavuus ja maanliikenteen integrointi, vaihtelee kaupungeittain.
- Itsenäisten toimintojen vakuutus- ja vastuurakenteet kehittyvät edelleen, ja vakuutuksenantajat ovat varovaisia uusien riskien vakuuttamisessa.
- Ympäristösääntely, erityisesti melu- ja päästöasioissa, tiukkenee, mikä edellyttää jatkuvaa innovointia ajoneuvomallinnuksessa ja toiminnassa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka itsenäisten kaupunkilento-taksijärjestelmien lupaus on merkittävä, sektori vuodelta 2025 kohtaa monimutkaisesta teknisistä, sääntely- ja sosiaalisista haasteista ennen laajamittaisen hyväksynnän saavuttamista.
Mahdollisuudet ja tulevaisuuden näkymät kaupunkilento-taksijärjestelmille
Itsenäisten kaupunkilento-taksijärjestelmien mahdollisuudet vuonna 2025 laajenevat nopeasti teknologisten edistysaskelten, sääntelykehityksen ja kasvavan urbaanisuuden myötä. Kun kaupungit kamppailevat ruuhkien ja kestävän liikkuvuuden tarpeen kanssa, itsenäiset lentotaksit tarjoavat mullistavan ratkaisun kaupunkiliikenteelle. Tekoälyn, kehittyneiden anturien ja sähköisten pystysuorien nousu- ja lasku (eVTOL) teknologian integrointi mahdollistaa täysin itsenäisten lentotaksi prototyyppien kehittämisen, ja useat alan johtajat tähtäävät kaupallisiin lanseerauksiin vuoden 2020-luvun puolivälissä.
Keskeiset mahdollisuudet vuonna 2025 ovat:
- Ensimmäinen käyttöetu: Yritykset, jotka saavuttavat sääntelysertifioinnin ja toimintavalmiuden aikaisin, voivat kerätä merkittävän markkinaosuuden. Joby Aviation ja Lilium ovat eturintamassa, ja ohjaamottomia koekyydityksiä sekä kumppanuuksia kaupunkiviranomaisten kanssa on jo käynnistynyt.
- Kaupungin integrointi: Kaupungit, kuten Dubai, Los Angeles ja Singapore, tekevät aktiivisesti yhteistyötä lentotaksin kehittäjien kanssa integroidakseen itsenäisiä järjestelmiä kaupungin liikkuvuusplaaniin, tarjoten koekäytävä ja infrastruktuuri tukea (Urban Air Mobility News).
- Kustannusten alentaminen ja skaalautuvuus: Itsenäisyydellä odotetaan olevan merkittäviä vaikutuksia toimintakustannusten vähentämiseksi poistamalla tarve pilotoimille, jolloin lentotaksipalvelut ovat helpommin saavutettavissa ja skaalautuvia. Morgan Stanley:n mukaan globaali kaupunkimuotoilu voi nousta 1 triljoonaan dollariin vuoteen 2040 mennessä, ja autonomia on keskeinen tekijä.
- Ympäristövaikutus: Itsenaisten eVTOL-lentokoneet, joita ohjaavat sähkö, tarjoavat vähäpäästöisen vaihtoehdon maapohjaisille ajoneuvoille, mikä vastaa globaalin kestävän kehityksen tavoitteita ja houkuttelee sekä julkista että hallitusten tukea (Euroopan unionin ilmailuviranomainen).
Tulevaisuuden näkymät itsenäisten kaupunkilento-taksijärjestelmien taustalla ovat lupaavat, mutta ne riippuvat sääntely-, turvallisuus- ja julkisista hyväksyntähaasteista. Liittovaltion ilmailuhallinto ja EASA kehittävät aktiivisesti kehyksiä itsenäisen lennon sertifioimiseksi, kun taas alan konsortiot työskentelevät ilmatilanintegroinnin ja kyberturvallisuuden standardien parissa. Kun näitä esteitä käsitellään, itsenäiset lentotaksit ovat asetettuna valtavirtaan kaupunkiliikenneekosysteemeissä vuoden 2020-luvun lopulla, tarjoten uusia liiketoimintamalleja ja muuttaen kaupunkimaisemia.
Lähteet ja viitteet
- McKinsey & Company
- Joby Aviation
- Volocopter
- Archer Aviation
- Euroopan unionin ilmailuviranomaiset (EASA)
- Ferrovial
- Skyports
- Morgan Stanley
- Eve Air Mobility
- Nokia
- Delta Air Lines
- Toyota Motor Corporation
- Stellantis
- Daimler AG
- Fraport AG
- EHang
- Airbus
- Boeing
- PwC
- Grand View Research
- Deloitte
- Aurora Flight Sciences
- Transport Canada
- Civil Aviation Authority
- SkyDrive
- NASA
- Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (ICAO)
- Urban Air Mobility News
